Nimi:Yövieras
Kirjoittaja: Marvolo
Fandom:Phantom of the Opera
Ikäraja:K-15 lukeminen omalla vastuulla
Paritus:Erik/Christine
Genre:romance, het
A/N:Haikurunot syntyivät koulussa oppituntien aikana kalenteripäivyriin.
Hahmot eivät minulle kuulu ja tarkoitus on vain leikkiä niillä.



Yövieras



Yöksi peittelen
kuvastimet sieluni
lihaksen peittoon.

Avaan kuuloni
öiden ääniä varten
herkistyn yölle.

Talossa naksuu
aika väistämätön on
matkaa tehdessään.

Varjo laskeutuu
istuu sängyn reunalla
hiljaa hengittää.

Siirsi peittoa
kahahdus pisti korvaan
särö yön ääniin.

Kutsui kädellä
verhottu oli mustaan
luottamus huokui.

Sormen ympäri
kiharan hän kiertää
en äännähdä, en!

Läpi horroksen
tunsin käden lämpöisen
hyväilee otsaa.

”Autuutta se on!”
vakuutteli enkelini
silmät loistaen.

”Ei piikki pistä
eikä tippani tapa.
Avaa porttisi!”

”Miksi ihmeessä?
Palaisin vain karrelle
haavat kirvelee.”

”Rakkaus polttava
ei haavoja aiheuta”,
vakuutteli hän.

Mielikuvitus
minua huijasi kai
tunsin suudelman.

”Mikä on avain
puutarhasi suloihin,
porttisi lukkoon?”

”Yksinkertainen.
Äänesi avaa lukon
sulojen luokse.

Laula enkeli”,
pyydän rukoillen häntä
taivaan vahtini.

”Piru irti on”,
enkelimaskinen mies
virkkoo laulussaan.

Hänen äänensä
synti sen pakko olla
neidon mielestä.

Ei laula siveys
minut puhtaaseen uneen
niin synnittömään.

Antoi periksi
verho paratiisimme
puhdas on roihu!

Keihästi minut
rakkauden silkkipinta
oi hekumaamme!

Lämpö lihasten
uneen kantaa varoen
kirottu uni!

Haihtunut lämpö,
kylmä pielus vieressä.
Unelmoinko vain?

...........................

 
  Kommentteja?


 mahdoll